Osallistuin perjantaina 30.8. Keskustapuolueen puheenjohtajakiertueeseen Jyväskylässä. Minulla oli mukanani molemmille puheenjohtajaehdokkaille - Katri Kulmunille ja Antti Kaikkoselle - lahjana tsemppilapaset. Pääsin antamaan ne heille heti yleisöpuheenvuorojen alussa. Mukana oli myös saatekirje. Ja koska kaikkia kuumottaa tietää, mitä saatteessa luki, julkaisen sen tässä.
Puheenvuorossani tsemppasin molempia korjaamaan Suomen ihmisoikeustilannetta - varsinkin turvapaikanhakijoiden osalta se on romahtanut vuoden 2015 jälkeen, jopa niin että ihmishenkiä on vaarannettu ja palautuskieltoa rikottu. Tästä kertoo uusimman Kirkko & Kaupunki -lehden artikkeli.
Kirkko & Kaupungin haastattelema sisäministeri Maria Ohisalo toteaa, että kaikki turvapaikanhakijat eivät ole saaneet oikeudenmukaista kohtelua.
Siteerasin Kulmunille ja Kaikkoselle Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindforsin tuoretta twiittiä, joka koski palautuskieltoa: "Vain harvat jutut pystytään viemään ylikansallisiin, ne vaativat niin paljon resursseja. Voi sanoa, että ne ovat vain jäävuoren huippu. Avustajat kantavat tällä hetkellä palautuskiellon loukkausten estämisessä vastuuta, jonka pitäisi olla valtion."
Olen antanut vastaavat tsemppilapaset myös ministeri Timo Harakalle, kun #kirjastokiertue Äänekoskelle saapui.
Ja tässä lapasteni viesti ministereille, vetoomus afganistanilaisten pakkopalautusten lopettamiseksi
Afganistanissa kukaan ei ole turvassa: kuluvan vuoden alkupuoliskolla 1366 siviiliä sai surmansa ja lähes 2500 loukkaantui hallituksenvastaisten joukkojen, Talebanin ja Isisin toiminnan seurauksena (Unama, UN mid-year update 30/7/2019). Uusi uhkatekijä turvallisuustilanteeseen on mahdollinen USA:n joukkojen radikaali vähentäminen tai poistaminen. Tähän tähtäävät keskustelut USA:n ja Talebanin välillä ovat tällä hetkellä (elokuu) katkolla mutta kansainväliset tarkkailijat pitävät todennäköisenä, että vaikka neuvotteluissa ei päästäisikään USA:ta tyydyttävään lopputulokseen, maa vetää joukkonsa pois. Jaakko Jäntti maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että ”jos Yhdysvaltain läsnäolo lakkaa, edessä voi olla Afganistanin hallinnon ja turvallisuuskoneiston täydellinen romahdus”. Lisäksi hän pitää talebaneja epäilyttävinä neuvottelukumppaneina ja esittää huolensa siitä, että Afganistanin hallitus ei ole edes osallisena neuvotteluissa (ESS 16.8.).
Suomi ottaa riskin pakkopalauttaessaan ihmisiä tällaiseen maahan.
Turvallisuustilanteen lisäksi pakkopalautettuihin tai sen uhan alla oleviin afgaaneihin liittyy muitakin palautusten suhteen kriittisiä näkökohtia:
· Valtaosa heistä on työikäisiä miehiä. Osalla heistä on työpaikka, monet ovat ammattikoulussa. He ovat juuri sitä työvoimaa, jota Suomi tarvitsee. Ihmisiä on viety odottamaan palautusta kesken työ- tai koulupäivän.
· Osa heistä on tullut Suomeen Iranista. He eivät ole välttämättä koskaan asuneet Afganistanissa, eikä heillä ole maassa minkäänlaisia tukiverkkoja.
· Vuosien odotus ja epävarmuus tulevaisuudesta on aiheuttanut monille mielenterveysongelmia ja jopa johtanut itsemurhayrityksiin. Näiden ihmisten asema on erityisen haavoittuvainen. Afganistanissa mielenterveyshoito on hyvin alkeellisella tasolla ja sen saaminen edellyttää vankkaa maksukykyä.
· Monien kohdalla kielteisten oleskelulupapäätösten taustalla on puutteellinen käsittely Migrissä, puutteellinen tulkkaus tai tehtäväänsä vajavaisesti paneutunut asianajaja.
Nyt on tehtävä korjausliike
· On käynnistettävä toimenpiteet pakkopalautuksiin liittyvien asetusten muuttamiseksi niin, että pakkopalutukset Afganistaniin voidaan lopettaa ja että ennen kuin asetusmuutos saadaan valmiiksi pakkopalautukset keskeytetään.
· Ne turvapaikanhakijat, joilla on työpaikka saavat oleskeluluvan ja että sama koskee ammatillisessa tai muussa koulutuksessa olevia.
Liitin saatteeseen myös tietoa erään pakkopalautetun myöhemmistä vaiheista vainottuna Kabulissa ja uudelleen paenneena läheisessä naapurimaassa. Sen voitte lukea oheisesta blogitekstistäni. Se on jo pari vuotta vanha, mutta ihmiset ovat samat, ja heidän elämänsä jatkuvat. Toivottavasti jatkuvat.
JÄLKIKIRJOITUS
Keskityn tässä blogissa afganistanilaisten tilanteeseen, koska se on tällä kertaa ajankohtainen.
Se ei tarkoita sitä, että en pitäisi muista maista vainoa paenneiden tilannetta yhtä vakavana.
Nämä tarinat saavat jatkoa, valitettavasti.
↧
Ontuva oikeusturva on hengelle hupa
↧