EU:n poliiittisen ytimen muodostaa sosiaalidemoraatit ja konservatiivit.
Suomessakin EU:n liittovaltion hartaimpia kannattajia on SDP ja Kokoomus. Myöskin Vihreät ovat innokkaita liittovaltion puolesta puhujia.
Suomen keskusta on kansallismielinen kannattajakuntansa puolesta, mutta nykyinen puolueen johto edustaa liberaalia suuntaa. Väyrysen johtama ryhmittymä heijastelee maaseudun kannattajien kansallisia näkemyksiä.
Vasemmistoliitto kansandemokraattien perillinen on unohtanut täysin juurensa ja vaatii mm. EU:iin yhtenäistä rahapolitiikkaa ja sekä maahanmuttajien lisäämistä avoimella rajapolitiikalla.
Perussuomalaisten keskuudessa on paljon EU kriittisyyttä, mutta nyt se hallituksessa olon takia vaijennetaan kovin ottein erottamalla puolueen jäseniä pelkkien mielipiteiden avulla. Soini hakee puolueelle hyväksyntää konservatiivien riveistä.
EU parlamentissa ja komissiossa sostemit ja konservatiivit sopivat keskeisimmät asiat keskenään ja muut seuraavat sivusta mihin suuntaa EU liittovaltiona kehittyy.
Ihmetystä on herättänyt se, että EU:ssa ns. työväenliikkeen puolueet eivät ole Euroopan laajuisesti saaneet ja tuskin edes vaatineet mm. mini työ- ja palkkaehtoja. Olisi kuvitellut, että juuri tämän on tärkeä seikka koko Euroopan mittakaavassa.
Konservatiivit ovat taas onnistuneet ajamaan hyvin pääoman ja kapitalistien etuja. Tästä esim. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka murenee EU:n lainsäädännön myötä ja koko malli ajanmyötä katoaa.
Hyvänä esimerkkinä Suomi, jossa talous romahtaa ja valtion kyky harjoittaa hyvinvointivaltion takaamaa sosiaalista tasa-arvopolitiikkaa hävitetään.
Kansallisvaltion roolin murskaaminen hävittää samalla myöskin kansallisen kyvyn päättää omista asioista itsenäisesti ja vapaasti.