Suoraselkäinen ratkaisu vai härski vaalitemppu? Juha Sipilä (kesk) kaatoi hallituksensa perjantaina, minkä jälkeen teolle on lyöty kahtalaista leimaa.
Yhtäältä voidaan nähdä, että Sipilä kantoi vastuunsa ja lunasti lupauksensa tulos tai ulos -linjauksen mukaisesti. Toisaalta eronpyyntö viitisen viikkoa ennen eduskuntavaaleja näyttää pahasti poliittiselta silmänkääntötempulta.
Jälkimmäistä tulkintaa vahvistaa se, että keskustassa on revennyt suoranainen riemu ja Sipilän vetoa on juhlittu avoimesti. Pää-äänenkannattaja Suomenmaa uutisoi tänään, että soten kaatuminen vapautti keskustan vaalikentille ja mukaan peliin. Perjantaina eronneen hallituksen ministeri Annika Saarikko (kesk) kuvailee lehdelle, että ”keskustaväellä on ryhti suorempana, helpompi hengittää ja yllä toivon liekki”.
Ylen tuorein puoluegallup oli keskustalle erityisen karua luettavaa. 14,1 prosentin tulos on pudottamassa keskustaa vihreiden ja perussuomalaisten luokkaan. Jos laskeva trendi jatkuu, keskusta voi olla pian gallup-nelonen tai -vitonen. Ylen gallup julkaistiin torstaina, hallitus kaatui perjantaina.
Kriisipäivä puhalsi kepulaisiin kaivattua vaalipuhtia. Jo illalla Sipilä oli kentällä vaalitöissä. Puolue on nyt vapaa julkaisemaan jopa uuden sote-mallinsa, joka tulee tällä viikolla. Vanhaa ei enää kukaan muista.
Muissa puolueissa Sipilän päätöstä ei otettu vastaan yhtä hyvin. Hallituskumppani kokoomus piti sitä tarpeettomana. Oppositio on (luonnollisesti) haukkunut Sipilän vastuunpakoilusta ja härskistä vaalitempusta.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on ryöpyttänyt Sipilää tänäkin aamuna. Hän pitää Suomenmaan uutista vahvistuksena sille, että hallituksen kaataminen oli nimenomaan poliittinen peliliike.
Sipilän ratkaisu jakaa vastaavasti myös kansalaisten mielipiteitä. Lehtien sivuilla on näkynyt niin myrtyneitä kuin ymmärtäviä lukijakommentteja. Äkkiseltään tuohtumus vaikuttaisi olevan kiitoksia vahvempaa. Jyrähdys kajahti tänään asiantuntijapiiristäkin, kun eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak tyrmäsi päätöksen kovin sanoin äänestäjien halveksimisena.
Viikonloppuna kaivettiin esiin myös perustuslaillinen näkökulma.
Tähtiliikkeen Paavo Väyrynen ja Toimi Kankaanniemi (ps) vaativat perustuslakivaliokuntaa tutkimaan, oliko Sipilän poikkeuksellinen päätös perustuslain mukainen. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa Uudelle Suomelle, että eduskuntaryhmien on neuvoteltava uuden poliittisen hallituksen muodostamisesta. Tätä varten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on kutsunut ryhmät koolle huomenna tiistaina. Hän ehdottaa, että Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeristönä.
Sipilän päätös syntyi viikkoa ennen kuin eduskunta jää vaalitauolle. Ilman kyseistä manööveriä toimitusministeristö olisi aloittanut pian eduskuntavaalien jälkeen eli runsaan kuukauden kuluttua. Näin ollen ratkaisua on pidettävä teatraalisena, sillä kovin kohtalokkaita seurauksia sillä ei ole.
Olisi ollut aivan eri asia kaataa hallitus vaikkapa noin puolitoista vuotta sitten, jolloin hallitus horjui perussuomalaisten hajoamisen takia tai marraskuussa 2015, kun Sipilä uhkasi kaataa hallituksen soten vuoksi. Tuolloin kiistaa oli esimerkiksi sote-alueista, joita keskusta ei suostunut karsimaan.
Lehmänkauppa syntyi ja hallitus pysyi. Kesällä 2017 Sipilän pelastivat perussuomalaisista irtautuneet siniset, mutta kuviosta jäi paha maku. Jopa presidentti Sauli Niinistö suhtautui epäillen päätöksen perustuslainmukaisuuteen.
Viimein se Sipilän kova päätös tuli – kuukautta ennen eduskuntavaaleja.