Suunnilleen näin tokaisi eräs vasemmistotoveri TYYn vaalitorilla, kun kohtasi opiskelijapolitiikkaan rakastuneet keskustaopiskelijat. Tokaisijan kannalta makoisaa aikaa ovat olleet viime päivät, keskustajohtoinen hallitus on murskannut keskustalaista linjaa. Pakolliset lukukausimaksut EU-/ETA- alueiden ulkopuolisille opiskelijoille ovat isku erityisesti pienille maakuntakorkeakouluille sekä alueelliselle kehitykselle.
Kukaan ei kuitenkaan ole nyt heittämässä pyyhettä kehään! Politiikka on tunnetusti kompromisseja ja välillä myös päätöksiä, jotka päättyvät pettymykseen. Lamaantua ei kuitenkaan saa, vaan todeta, että vaikuttamistyötä on tehtävä entistäkin kovempaa myös puolueen sisällä.
Aistin toverin vaalitorilla myös sisäistäneen kepulaisuuden epämediaseksikkyyden. Kaikkiin eivät keskustalaiset arvot uppoa, mutta miksi opiskelijapiireissä keskustalaisuus ei ole seksikästä?
Korkeakoulukentällä vallitseva tartuntatauti "piilokepulaisuus" on saanut omat sisäiset tutkijan vaistoni heräämään. Kuinka paljastaa nämä opiskelijoiden salaiset ajatukset? Kuinka saada heidät osallistumaan meidän keskustaopiskelijoiden keskusteluihin/toimintaan paikallisesti sekä valtakunnallisesti? Empiiriset tutkimukseni ovat jo nyt tuottaneet tulosta. Tämä syy-seuraussuhde keskustaisuuden epämediaseksikkyydestä ja piilokepulaisuudesta johtaa juurensa viestintään. Mikäli ovet Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen aukenevat tulen paneutumaan myös tähän kyseiseen asiaan suurella markkinoinnillisella intohimolla.
Liitossa meidän tulee ymmärtää paremmin kohderyhmämme (nuoret opiskelijat)toiveet ja puhua entistä enemmän heidän kielellään. Kaikki eivät syty laadukkaasta poliittisesta retoriikasta, mitä tällä hetkellä käytämme paljon viestinnässä. Oman uskottavuutemme sekä vaikuttavuutemme kannalta tulee edellä mainittu viestintäkeino tosin säilyttää, mutta sen vierelle kaipaisin idearikasta huumoripitoistakin viestintää.
Pohjaton ideasamponi ryöpsyilee jo ylitse. Marraskuussa selviää päästetäänkö minut "tuskistani".