Kepussa kipuillaan alentuneen kannatuksen vuoksi. Gallup-suosio matelee jossain Kiviniemen aikaisissa luvuissa ja syitä etsitään.
Kepun sisällä syyllinen on löydetty poliittisen kentän oikean laidan veljeilyn kanssa. Suomeksi kokoomuksen.
Paluuta alkiolaisuuteen kaivataan. Pisimmälle ajatuksen on vienyt Ilkan ex-päätoimittaja Kari Hokkanen Suomenmaan blogissaan, joka aatteellisen kodin alta murentuessa ehdottaa kepun, sinisten, persujen ja Väyrysen kansalaispuolueen allianssia, jolla saataisiin Suomen suurin puolue.
Hokkasen hinku menneisiin aikoihin mahtaa olla melko korkeissa sfääreissä, sillä tuon poppoon sisäiset ristiriidat ja suhtautuminen esim. maahanmuuttopolitiikaan ovat yhteensovittamattomia. Tämän lisäksi Väyrynen pitäisi kaikkien vaalien jälkeen ängetä ministeriaitioon tai sooloilu omissa nimissä jatkuisi.
Myös kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) puhuu Suomen pitämisestä kokonaan asuttuna ja palveltuna. Varjonaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok) lyttäämä maakuntauudistus.
Kepun alamäelle on yksi yksiselitteinen vastaus. Se on kaupungistuminen. Läpimurto suuriin kaupunkeihin on tekemättä ja joissakin monista kunnista kootuissa maakuntakeskuksissa se elää korkeintaan.
Lähitulevaisuuden yksi suurimpia inhimillisiä tragedioita tulee olemaan haja-asutusalueiden asuntokuplan puhkeaminen. Tuolloin aluepolitiikan ykkösnyrkille, kepulle, ollaan käsi pitkällä, kun vanhojen rintamamiestalojen ja isäntien maalaistalojen arvot tippuvat jonnekin polttopuun tienoille.
Sellaiseen subventioon ei nyt vain euroja löydy, millä satoja tuhansia taajamamerkkien ulkopuolella olevia ok-taloja tekohengitettäisiin siirtymäajan yli, kun vanhat pariskunnat siirtyvät asunto-osakkeisiin ihmisten ilmoille.
Tulevaisuuden maaseudulla asuu jonkin aikaa rinnan ainakin kaksi ihmisryhmää: ne jotka joutuvat väkipakolla asumaan arvottomiksi muuttuneissa taloissaan, ja se pieni marginaalipoppoo, joka sinne vapaaehtoisesti muuttaa.
Kepun aluepolitiikan himmeli romahtaa tuolloin viimeistään ja entisen maalaisliiton suurin bluffi valkenee tuolloin äänestäjäkunnalle. Ja sitten mennään rytinällä marginaaliin, kun äänestäjäkunta kuolee pois sekä nuorempi polvi kaupungistumisen myötä alkaa äänestellä niitä puolueita, mitä kaupungeissa yleensäkin. Vahvoilla ovat vihreät ja kokoomus.
Kepun ainoa mahdollisuus keulilla pysymiseen olisi lähiöihin murtautuminen. Tänne kun tekisi Santeri Alkio 2.0:n, niin hengissä pysyminen olisi taattu. Sitä ihmisen kokoista ja näköistä politiikkaa voisi harrastaa helpostikin kaavoituksien ja palveluiden kautta. Päivitettyä alkiolaisuutta taajamamerkkien sisäpuolella.
Periferioihin kohdistuva aluepolitiikka kannattaa vain pikkuhiljaa pistää menneiden aikojen kansioon siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä ei ole parinkymmenen vuoden päästä äänestäjiä.