Yhdysvaltojen vuoden 2000 väestölaskennassa kansalaisilta kysyttiin mihin alkuperäiseen kansallisuuteen he katsoivat kuuluvansa. Osa vastaajista piti itseään amerikkalaisina, afroamerikkalaisina tai alkuperäisinä amerikkalaisina, mutta suurin osa osasi nimetä taustansa tarkemmin, kuten irlantilaiseksi, ukrainalaiseksi, meksikolaiseksi ja niin edelleen. Kun sitten USA:n kartta merkittiin piirikunnittain suurimman ilmoitetun etnisyyden mukaan, kävi ilmi, että USA on saksalainen. Koko laaja maanviljelysalue etelävaltioista katsoen pohjoiseen ja luoteeseen värjäytyy saksalaiseksi, sillä 1800-luvun loppupuolen preerioiden valloitus tapahtui paljolti saksankielisistä maista liienneen maalaisväestön toimesta. Kuitenkin USA:n kulttuurin ja väestön enemmistö on ei-saksalaista: irlantilaista, anglosaksista, italialaista, latinalais-amerikkalaista ym. (On jopa suomalaisia piirikuntia mutta ei yhtään ruotsalaista vaikka jälkimmäisiä muutti USA:han moninkertaisesti!)
Vastaava kartta piirretään meillä puolueittain kuntavaalien jälkeen. Se on keskustanvihreä, vain Etelä-Hämeen kokoomusalue ja rannikon ruotsinkieliset alueet poikkeavat maaseudun pääväristä. Muiden puolueiden kannatus keskittyy pistemäisesti kaupunkeihin ja etelän taajamiin. Kuitenkin keskustalaisia on suuruusluokaltaan vain hieman suurempi osuus suomalaisista (noin 16 % viime tiedon mukaan) kuin saksalaisia amerikkalaisista (n. 15 % v 2000).
Kari Hokkanen, Alkio-opiston entinen rehtori ja Santeri Alkion perustaman Ilkka-lehden pitkäaikainen päätoimittaja, totesi taannoisessa puolueiden ideologioita käsitelleessä ohjelmassa (Yle Areena: Puolueiden ideologiset juuret, 2015) että keskusta on maakuntien puolue. Tähän ideologiaan liittyy sellainen vivahde, että manttaalit määrätköön. Suomalainen demokratia lasketaan kuitenkin pääluvun mukaan, kuten Alkiokin ajatteli, eikä läänityksin, kuten kartta meille valehtelee.
Kun pääministeri Juha Sipilä poikkeuksellisen vahvalla tavalla asetti hallituskumppaninsa hallituskriisin eteen vaatiessaan soten, elyjen ja avien ynnä pelastustoimen hoitajiksi 18 maakuntaa, joiden tähänastiset tehtävät ovat sisältäneet lähinnä kotiseutuharrastusta EU-varoin, hän edusti hokkaslaista keskustaideologiaa puhtaimmillaan: viis kaupunkien väestöenemmistön tarpeista, kunhan kylätoimikuntien puuhamiehille saadaan vaikutusvaltaa.
Tuollaisessa keskimääräisessä maaseutukylässä on kuitenkin vähemmän väkeä kuin helsinkiläisessä vuokrataloyhtiössä, jonka asukastoimikunta jakaa talkoopäivänä roskalavan ja grillimakkaraa.
Perussuomalaiset suostuivat Sipilän kiristykseen varjellessaan tuoretta hallituspaikkaansa, kokoomuksen Stubb taas oli kotimaan käytännön politiikasta pihalla kuin lumiukko ja kokoomukselta puuttui vahva näkemys olla suostumatta näin vakavaan virheeseen. Sen sijaan käytiin kauppaa jonkun aatealihankkijan valinnanvapausmallilla, joka ehdotetussa muodossaan on kansalaisten kannalta kankea: en suinkaan tahdo valita vuodeksi sotekeskusta vaan palvelun kulloisenkin tarpeeni mukaan.
Suomi ei ole maakuntien Suomi vaan kaupunkien Suomi, Suomi ei ole keskustalainen vaan ei-keskustalainen. Miksi sitten rakennamme yhteiskuntamme tärkeimmät perusrakenteet keskustalaisin opein?
U.S Census Bureaun raportti:
https://www.census.gov/prod/2004pubs/c2kbr-35.pdf