Entisessä Maalaisliitossa riehuu Paavo-myrsky. Torstai 4.2.2016 jää Keskustan historiaan päivänä, joka oli kaikkea muuta kuin toivoa täynnä. Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kertoi perustavansa uuden puolueen. Suomen politiikan ikiliikkuja pääsi yllättämään jälleen kerran.
Kyseessä ei ollut mikään tavallinen ilmoitus. Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kutsui Väyrysen päätöstä perustaa uusi puolue Maalaisliitto-Keskustan historian pahimmaksi uhaksi. Se on todella kova lausunto vaalirahakohun kokeneelta Korhoselta ja tuntuu varmasti puolueen sisäpiiriä myöten.
Voiko Väyrysen toimintaan olla syynä vain se, ettei ulkoministerin salkkua tullut? Ei tietenkään. Väyrystä on ärsyttänyt jo pidemmän aikaa, kuinka Keskusta on ”liberaalien ja lestadiolaisten” vallassa ja juoksee kaupunkikepulaisten perässä. Minua ei helsinkiläisenä haittaa tippaakaan, että Keskusta viimeinkin puhuisi Helsingistä positiivisesti, mutta uskon, että maakuntien tupailloissa meininki ei ole yhtä hilpeä. Ei ole mikään ihme, että Väyrysen uusi puolue saa kannattajia nopeaa vauhtia.
Viime syksynä kirjoitin Iltalehdessä, kuinka Juha Sipilän johtamalla Keskustalla on AA-ongelma: Keskusta on luopunut sen kahdesta peruspilarista: alkiolaisuudesta jaaluepolitiikasta. Tilalle on tullut kokoomuslaiseksi kutsuttu politiikka – siis sama, jota pidettiin Keskustan omassa selvityksessä syynä vuoden 2011 rökäletappioon.
Tammi–helmikuussa 2016 Paavo Väyrysen viesti oli lähes sanasta sanaan sama. Väyrynen ilmaisi syvän huolensa nyky-Keskustan tilanteesta, jossa puolueen alkiolainen aate on piilotettu navetan ullakon perimmäiseen nurkkaan, heinäpaalien taakse.
Paavo Väyrynen on kova jätkä kolmesta syystä: Ensinnäkin Väyrynen uskalsi sanoa asian ääneen. Toiseksi, Väyrynen tietää, että suuri osa Keskustan kentästä jakaa hänen huolensa. Kolmanneksi, Väyrynen on ajoituksen mestari: Sipilän Keskusta tekee kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin kokoomus itse ja Perussuomalaisten siunauksella Kreikalle annettiin Soini I -tukipaketti. Rauta ei voisi olla kuumempaa.
Vaikka Väyrynen lähtikin itsensä vuoksi, hänen lähtönsä on Keskustalle – aivan kuten Korhonen sanoi – valtava isku. Ymmärrettävistä syistä Keskustan nykyinen puoluejohto kiistää asian.
Sipilän ja Keskustan johtaman hallituksen politiikka on kohdannut kritiikkiä myös muualta. Keskustan arvostettu ja pitkäaikainen kansanedustaja, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen on puhunut jopa hallitusohjelman päivittämisestä. Tilannetta ei helpota Keskustan ja Kokoomuksen kireät välit, joista pahimpana esimerkkinä nähtiin hajoamispisteessä ollut hallitus. Kannattaa muistaa, että sote-uudistus on vielä täysin auki – ja tulkinnat siitä, mitä hallituskriisin jälkeen sovittiin, vaihtelevat melkoisesti.
Kun hallituksella ei ole helppoa, kaikkein vähiten tässä tilanteessa olisi kaivattu Paavo-myrskyä, joka ei näytä minkäänlaisia laantumisen merkkejä. Nähtäväksi jää, vaikuttaako Väyrynen toiminnallaan Keskustan tuleviin henkilövalintoihin. Ilmestyykö Väyrynen eduskuntaan hämmentämään soppaa juuri sopivasti ennen euroero-kansalaisaloitettaan? Ajankohta on herkullinen kysymys, mutta sitä helpompaa on veikata motiivia.
Ei pidä unohtaa, että Keskustan gallup-nousu oli ennen kaikkea Väyrysen presidenttikampanjan ansiota. Puoli miljoonaa suomalaista äänesti Väyrystä presidentiksi vuonna 2012. Siinä joukossa on valtava määrä Sipilän hallitukseen pettyneitä. Valistunut arvaus on, että Paavo Väyrynen tekee näyttävän paluun kotimaan politiikkaan – hyvissä ajoin ennen presidentinvaaleja. Paavo Väyrynen ei ole pelkästään kova jätkä. Hän on myös todellinen uhka Juha Sipilän Keskustalle ja Timo Soinin Perussuomalaisille.
↧
Paavo Väyrynen on kova jätkä
↧