Kuluneen uutisviikon aikana mieltä ovat jääneet kutittelemaan kahden keskustalaisen ministerin kommentit. Ne ovat kuin pyristelevä ja liukas kesähauki soutuveneen pohjalla, josta ei tahdo saada otetta.
Toinen, ja julkisuudessa enemmän huomiota saanut kommentti, oli elinkeinoministeri Olli Rehnin toteamus, ettei valtio ollut millään lailla vaikuttanut Fortumin osallistumiseen Fennovoiman hankkeeseen. Väitteeseen ei tunnu uskovan kukaan. Ja erikoiseen valoon se totta kai asettuukin, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström totesi lehtihaastattelussa, että Fennovoiman toteutuminen vaati ”Rehnin porukalta kovaa työtä”.
Ehkä kaikkein kryptisin selitys asiaan oli kuitenkin Rehnin oma.
– Tulee mieleen Kivivuoren emännän kyselyt Leppäsen Aunelle Pohjantähti-trilogiassa. Kivivuoren Anna käy kysymässä Aunelta, onko oltu suhteessa. Aune vastaa, että on oltu suhteessa. Olemme käyneet keskusteluja [Fortumin kanssa], Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Perjantaiaamuna Rehn selitti vertauskuvaa Ylen Ykkösaamussa. Hänen mielestään se kuvastaa hyvin Suomen kansallista eheytymistä, sillä Aunen ”suhteista” syntynyt Valtu-poika kaatuu Pentinkulman ensimmäisenä sankarivainajana talvisodassa, eikä koskaan saatu varmuutta, oliko hänen isänsä valkoisia vai punaisia.
Raikasta ja luovaa kielenkäyttöä, sanoi Rehn itsekin. Tämän Fennovoima-teatterin Täällä Pohjantähden alla -mukaelman roolitukset jäävät kuulijan vastuulle. Ehkä Fennovoima on Valtu, Fortum Aune ja Olli Rehn haluaa itse hämärtää rajaa siitä, kuka isä todella on.
###
Se ensimmäinen asia oli pääministeri Juha Sipilän toteamus yhteiskuntasopimuksesta.
Sipilä nosti esiin työajan pidentämisen jo hallitusneuvottelujen yhteydessä pidettyjen yhteiskuntasopimusneuvottelujen ensimmäisellä kierroksella. Tuolloin neuvotteluissa nousi esiin, että suomalaisten työaikaa pidennettäisiin sadalla tunnilla vuodessa, eli käytännössä 2,5 viikolla.
Hallituksen julkistaessa maanantaina, että entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius on valittu yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi, Sipilä vannoi, ettei hallitus ole ajanut sadan työtunnin lisäämistä Saloniuksen agendalle. Tyhmempi voisi kuvitella tämän tarkoittavan, että hallitus ei enää tuo esille pääministerin hellimää ideaa, vaan antaa työmarkkinajärjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa tulla omaan ratkaisuunsa.
Muutamaa tuntia myöhemmin Sipilä kuitenkin esitteli tehokkuuslaskelmia niistä vaikutuksista, joita sadan tunnin lisääminen suomalaisten vuosityöaikaan toisi. Saas nähdä, kuullaanko otteita Täällä Pohjantähden alla -näytelmästä vielä elokuun lopulla, kun työmarkkinajärjestöjen on yhdessä määrä esitellä yhteiskuntasopimuksen seuraavat askelmerkit.