Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Vasemmistoliitto ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.
Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.
"Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana".
Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.
Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta
Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.
Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.
Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.
Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja Sigmar Garbriel päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.
SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden
sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.
Mallia Saksan demareista
Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,
jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen
aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.
verkkosivuillaan.
Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin
puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä
ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.
Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti
vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen
jäsenet saivat kutsun.
Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.
Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n
jäsenistä antaa siinä äänensä.
Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen
(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,
Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle
SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian
lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.
Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.