Susi on ladattu täyteen kulttuurisia negatiivisia symbolimerkityksiä, jotka ovat tuttuja esimerkiksi ihmissusitarinoista ja saduista, joissa susi edustaa pahuutta. Viimeksi mainituista tutuin lienee Punahilkka, jonka hyvä-paha -asetelmat Eeva-Liisa Manner kääntää ympäri runossaan ”Mörön susijuttu” kokoelmassa Kamala kissa ja Katinperän lorut:
"Vastaani tuli riutunut hukka synkällä metsätiellä. / ”Kotio tule, hukkarukka, mummu venttaa siellä.”// Vaan mummopa otti leipäveitsen, pitkän niinkuin sotapeitsen, / painavan kuin piilukirveen, tappokalun ihan hirveen. // Minä karvat pystyssä nurkista kurkin, / kun muori söi suden, kun muori söi ihanan napasuden / ja teki sen taljasta turkin."
Huumorin varjolla Manner tuo tässä esille luonnonsuojeluaatettaan. Kriittinen kärki kohdistuu villieläinten hyväksikäyttöön turkisteollisuuden materiaalina. Kun runon puhuja kurkkii nurkassa karvat pystyssä, hän samaistuu eläimen kokemaan kauhuun. Runon puhujan voi kokoelman kontekstista käsin tulkita kissaksi. On mielenkiintoista, että Mannerin ”veli” on vakavissa runoissa hevonen ja koomisissa runoissa kissa.
Vaalien alla tuppaa valitettavasti olemaan niin runous, tolkku kuin huumorintajukin hukassa. Tai ehkä Antti Kurvinen (kesk.) on väärinymmärretty humoristi. Olihan hän ensimmäinen allekirjoittaja lakialoitteessa metsästyslain muuttamiseksi. Sillä halutaan mahdollistaa riistaeläinten tappaminen ihmiseen tai kotieläimeen kohdistuvan hyökkäyksen estämiseksi. 62 allekirjoittajasta 36 on keskustasta, seitsemän perussuomalaisista, seitsemän kokoomuksesta, kolme demareista, kolme rkp:stä, kaksi vasemmistoliitosta ja yksi sinisistä.
Lakiesityksen ainut tarkoitus lienee aiheen nostaminen esille vaalien alla. Itseään tai vaikka metsästyskoiraa voi pakkotilanteessa puolustaa susilta jo nyt. Luken susikanta-arvion mukaan vuosi sitten Suomessa oli enintään 20 laumaa. Elinvoimaisen kannan tasona pidetään 25 laumaa. Aloitteen mukaan "susikanta on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun viime vuosina joka puolella Suomea." Aloitteen allekirjoittajat näyttävät olevan ihmisiä joihin todellisuus ei yllä.
Äänestäjän näkökulmasta tässä oli toki jotain hyvääkin. Niitä puolueita, joiden edustajia oli tätä susialoitetta allekirjoittamassa, en äänestä. Äänestääkö vihreitä vai kristillisdemokraatteja, siinä pulma.