Sipilän hallitus päätti sitten perustaa parlamentaarisen työryhmän pohtimaan yritystukia, joihin se on luvannut puuttua jo monta kertaa. Tuollainen ryhmä sitten ihmetteleekin asiaa hallituksen loppuajan ja todennäköisesti mitään päätöksiä ei saada aikaan ennen vaaleja. Mitä jos olisi perustanut sen yli kaksi vuotta sitten, jos itse ei kerran saa mitään aikaan?
Eduskuntavaaleissa lähes kaikki puolueet lupailivat yritystukien selkeyttämistä ja karsimista ennen vaaleja julki tulleen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen pohjalta.
Tutkimuksessa todettiin mm: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille."
Monien muiden johtopäätöksien lisäksi keskeinen sanoma oli, että tukien vaikutuksia pitäisi heti alkaa systemaattisesti selvittää ja hankkia kokonaiskuva osan tukien ollessa jopa haitallisia eikä pelkästään hyödyttömiä.
Mitä sitten tapahtuikaan puoliväliriihessä puolentoista vuoden päästä?
Hallitus odotti puolitoista vuotta asian kanssa ja teetti parissa kuukaudessa pikaisen selvityksen asiantuntijaryhmällä, jonka raporttia se ei antanut opposition käyttöön kuin vasta puoliväliriihen jälkeen. Läpinäkyvyydessään touhu on jo suorastaan naurettavaa. Puoliväliriihen pohdinnoissa käytettyä yritystukiraporttia ei ollut "sattumalta" medialla eikä oppositiolla käytössä, kun keskustelua varsinaisesti käytiin - jälkikäteen keskustelu olikin sitten laimeaa.
tse tehty selvityskin on täysin torso osittain kiireestä johtuen ja osittain siitä, että hallitus näyttää rajanneen selvityksestä puolet tuista pois. Selvityksessä todetaan: "Selvityksessä ei ole mukana seuraavat tukikokonaisuudet: EU-osarahoitteiset tuet, EU:n yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvat tuet ja alennetut alv-kannat."
Hallituksen pika-aikataululla asettama työryhmä toteaakin puoliväliriiheen tehdyssä selvityksessään: "Selvitystyön aikana on tullut selväksi, että kaikkia yritystukijärjestelmään liittyviä näkökulmia ei ole mahdollista käydä läpi lyhyessä ajassa. Jatkoselvityksiä on syytä tehdä erityisesti yritystukien vaikuttavuuden arvioinnin edistämisen osalta."
Tämä oli jo harvinaisen hyvin selvillä VATTin selvityksen pohjalta, miksei tämän vajaan kahden vuoden aikanan tehty asialle mitään? Ei voi olla välttymättä ajatukselta, että ei oikeasti edes haluttu.
Puoliväliriiheen tehty selvitys päätyi siihen, että nykyinen yritystukijärjestelmä ei tue kansantalouden pitkän aikavälin tuottavuutta ja siten talouskasvua optimaalisesti. Vain noin 10 prosenttia tukien kokonaismäärästä edistää yritysten uudistamista, raportissa todetaan.
Suomen pitäisi uudistua ja tukea kasvua sekä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä. Saadaan tulos, jonka mukaan 10% edistää tavoitetta, mutta ei tehdä asialle mitään? Huhhuh. Sipilä ei halunnut vaarantaa kasvua ja Orpon mukaan kaikilla tuilla on puolustajansa. palaamme asiaan syksyn budjettiriihessä.
Edellisistä varmaan opittiin ja nyt tehtiin budjettiriiheen selvityksiä ajoissa ja kattavasti?
Höpöhöpö, ei selvitetty asioita eikä tehdä muutoksia. Yli kaksi vuotta on siis kulunut ja hallituskausi yli puolivälin - nyt sitten perustetaan parlamentaarinen työryhmä pohtimaan asiaa. Näin saadaan osallistettua oppositiota ja homma kestää koko loppuajan. Samalla tuet rullaa hyville veljille kuten ennenkin - nerokasta taktista peliä.
Ei liene sattumaa, että varsinkin investointi - ja rakennetuet vaikuttavat voimakkaasti juuri alueellisesti ja paikoissa, jossa Keskustalla on vahva kannatus. Kokoomuksellakin tuntuu olevan selkeä sokea piste näissä asioissa, sillä kilpailua ja markkinataloutta vääristävinä kuvittelisi heidän olevan tukien vähentämisestä kiinnostunut - ilmeisesti kannattajakunnan edun ajaminen on kuitenkin tärkeämpää kuin ideologia.
Lakiehdotuksen mukaan maakunnat päättävät jatkossa yritys- ja investointituista
Kuinka ollakaan maakuntauudistuksen myötä kierroksella on laki alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta, millä on tarkoitus siirtää maakunnan liittojen sekä ELY-keskusten rahoitustehtäviä perustettaville maakunnille ja Uudenmaan kuntayhtymälle. Lisäksi laissa olisi tarkoitus säätää eräistä ministeriöiden myöntämistä tuista. Laki koskisi sekä kansallista varoista että Euroopan unionin varoista myönnettäviä tukia. Tukimuodot pysyisivät pitkälti nykyisen kaltaisina ja suurin muutos koskisikin tukea myöntäviä tahoja, joita olisivat yleensä maakunnat.
Tiivistettynä ELY-keskukset lopetetaan ja maakunnat päättävät itsenäisesti tuista. Kyse ei ole pienistä summista - esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin vuodena alussa varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi.
Jopa EK:n kannanotossa nähdään uhkia tässä yritysten tasavertaiselle kohtelulle ja pelätään maakuntien erilaisten tukiperusteiden luovan epätervettä kilpailua maan sisällä Kuten muissakin asioissa, niin keskustallehan vallan siirtäminen maakuntiin passaa mainiosti. Vielä kun päätökset ovat useimmiten liikesalaisuuden piirissä, niin tulevaisuudessa näistä ei ota selvää kukaan.
Ennustukseni tulevasta
Itse uskon, että mitään merkittäviä muutoksia yritystukien määrään ja perusteisiin ei saada tällä hallituskaudella aikaan. Parlamentaarinen työryhmä pohtii vuoden ja antaa pari väliraporttia, lopulta aika varsinaisille päätöksille loppuu ennen seuraavia vaaleja. Useiden tukien myöntäminen siirtyy maakunnille ja niiden tulokset jäävät hämärän peittoon. Aivan kuten koulutuslupauksessakin tässä lorotellaan kansalaisia silmään, niin että on pupillit puolillaan.
On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.
En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?
Mielestäni hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua. Painopistettä on muutettava uudistumista edistäväksi ja peruttava Tekes-leikkaukset lähes ainoina tavoitteita tukevina yritystukina!