Eduskunnan tarkastusvaliokunnassa ei ole vieläkään päästy yhteisymmärrykseen Finavia-mietinnön painopisteistä, kirjoittaa Iltalehti. STT:n saamien tietojen mukaan kyse on siitä, pitäisikö valiokunnan mietinnön kattaa entistä laajemmin myös johdannaissotkun aiempia vaiheita sekä valtion omistajaohjausta yleisesti, vai tulisiko sen keskittyä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) rooliin Finavian kanneasioissa.
STT:n mukaan valiokunnan keskustalaiset jäsenet ovat halunneet, että mietinnöissä keskityttäisiin ennen kaikkea tapahtuman alkupäähän, jotta raportti ei näyttäisi niin kiusalliselta keskustalaisen ministeri Bernerin kannalta. Totta kai keskustalaiset pyrkivät pelastamaan omansa, mutta demokratian ja oikeudenmukaisuuden kannalta tarkasteltuna tämä asettaa heidän melko kummalliseen ja epäluotettavaan valoon.
Suomen varakkaimpien ihmisten joukkoon kuuluva ministeri Berner on itse ollut asiasta viime aikoina hyvin vaitonainen. Lokakuussa antamansa itkunsekaisen haastattelun jälkeen hän on elänyt lähes täydessä mediahiljaisuudessa. Tuolloin pyöritykseen joutunut ministeri kertoi itkun tulleen monesti eikä hänellä ollut enää lainkaan halua liikkua kaupungilla yksin. Bernerin eroa on vaadittu julkisesti lukuisia kertoja, mutta ministerin itsensä mielestä siihen ei ole syytä.
Lähes käsinkosketeltavissa olevaa herkkyyttä tihkuvan haastattelun varsinainen (anti)kliimaksi oli, kun ministeri tunnusti hänen omien poikiensa joutuivat hakemaan hänet itkevänä pois pääministerin Helsingin Meilahdessa sijaitsevasta virka-asunnosta.
Tapahtuvyyhti lähti käyntiin alkuvuodesta 2015, kun Finavian silloinen hallitus päätti nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä vastaan kyseenalaisten johdannaissotkujen seurauksena. Finavian huomattavat kokoiset johdannaiskaupat aiheuttivat lentokenttäyhtiölle hurjat 34,3 miljoonan euron tappiot vuosien 2009 – 2011 välisenä aikana.
Vuonna 2009 Finavian sisäiset ohjeet sallivat käyttää johdannaisia yhtiön noin 250 miljoonan euron suuruisen lainasalkun suojaamiseen. Sen sijaan kenelläkään yhtiössä ei ollut lupaa käyttää spekulatiivisia johdannaisia. Tappiot syntyivät ohjeiden vastaisilla, ei-suojaavilla strukturoiduilla johdannaissopimuksilla.
Hieman tämän jälkeen päätettiin lisäksi nostaa vahingonkorvauskanne myös yhtiön aiempaa hallitusta ja toimitusjohtaja Samuli Haapasaloa vastaan. Kanne ei kuitenkaan edennyt lähtöviivalle asti, vaan se upotettiin byrokratian raskaisiin rattaisiin liikenne- ja viestintäministeriön toimesta.
Finavian entisen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemen mukaan liikenne- ja viestintäministeri Bernerillä olisi ollut keskeinen rooli kanteiden nostamisen eväämisessä. Tämä käy ilmi STT:n aikaisemmin haltuunsa saamasta sähköpostiviestistä, jonka ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen lähetti viime vuoden lokakuussa Finavian silloiselle puheenjohtaja Tiuraniemelle. Sähköpostissa Pursiainen ilmoitti ministerin pyynnöstä, että Finavia pitäisi marraskuussa 2015 ylimääräisen yhtiökokouksen, jota ennen johdannaisasiaa koskevien kanteiden kanssa ei tulisi edetä lainkaan.
Pursiaisen ja Bernerin lupaamaa yhtiökokousta ei kuitenkaan koskaan järjestetty, minkä vuoksi muodollinen päätös kanteiden nostamisesta jäi Finavian hallitukselle itselleen.
Tiuraniemi erosi puheenjohtajan paikaltaan joulukuussa 2015 vastalauseena epäsopivalle omistajaohjaukselle. Finavian hallituksella olisi ollut viime vuoden loppuun asti aikaa nostaa korvauskanne vuoden 2010 tapahtumien osalta, mutta kanteita ei nostettu edellä mainituista syistä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt alkuperäiset kannepäätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella. Sen sijaan omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella ja kehnoa johtajuutta osoittavalla tavalla.
Kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta kanteita syksyllä 2015 ministeriö aiheutti kysymysten ratkaisemisessa kiiretilanteen, mikä heikensi yhtiön johdon tosiasiallista harkintavaltaa. Liikenneministeriö ei ole myöskään toimittanut yhtiön hallitukselle niitä asiantuntijalausuntoja, joissa ei puollettu riita-asian sopimista. Berner on kiistänyt useampaan otteeseen, että hän olisi kieltänyt yhtiötä nostamasta kanteita. Hänen mukaan tarkoituksensa oli yksinkertaisesti ohjeistaa yhtiön hallitusta, jotta he eivät käynnistäisi vahingonkorvausprosessia liian aikaisin. Liikenne- ja viestintäministeri katsoi, että kanteita ei ole syytä nostaa ennen tarpeellisia lisäselvityksiä. Hän ei kuitenkaan tehnyt sitä erikseen selväksi, mitä tällaiet tarpeelliset lisäselvitykset pitivät sisällään.
Finavian entisen puheenjohtaja Tiuraniemen ja ministeri Bernerin kannat poikkeavat täysin toisistaan. Tiuraniemen mukaan Finavian hallitus ei ollut edes pyytänyt ministeriöltä omistajan ohjeistusta kanteiden nostamisessa, mutta sai sellaisen joka tapauksessa - ohjeistus oli tullut täysin pyytämättä. Berner taas väittää Finavian hallituksen ottaneet erikseen yhteyttä ohjeistuksen toivossa. Tästä hänellä ei kuitenkaan ole ollut esittää minkäänlaisia todisteita. Tiuraniemen mielestä ministeriön ei olisi pitänyt ohjata Finavian hallituksen päätöksentekoa varjoista käsin vaan toimia avoimesti ja hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla.
- Ministeriö olisi voinut tehdä päätöksen yhtiökokouksessa tai antaa oman näkemyksensä hallitukselle, mutta hallituksen toimintaan puuttuminen on epäasianmukaista ja epäilyttävää, hän totesi tuolloin.
Julkisuuteen vuotaneissa sähköposteissa ei ole minkäänlaisia viitteitä lisäselvitysten tarpeeseen. Tähän mennessä mikään ei ole viitannut siihen, että aikaisempi päätös olla nostamatta kanteita olisi perustunut riittämättömään selvitykseen. Toukokuussa julkaistu VTV:n raportti ei myöskään tue tällaista käsitystä.
Edellä mainitun VTV:n raportin mukaan ministeriö heikensi tietoisesti yhtiön johdon harkintavaltaa kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta johdannaiskauppoihin liittyviä kanteita syksyllä 2015. VTV toki myöntää, että valtio-omistajalla on tulkinnanvaraisissa asioissa laaja harkintavalta, mutta ministeriön poikkeuksellinen menettelytapa on johtanut yhtiön hallituksen ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtymiseen hyvän hallintotavan vastaisesti. Tapaus oli käytännössä selvä ja vastuuhenkilötkin tunnettiin, mutta ministeriö halusi jostain syystä päästää heidät kuin koirat veräjästä.
Tarkastusviraston selvityksen mukaan ministeriö on todistettavasti viestittänyt Finavian johdolle, ettei päätöstä vahingonkorvauskanteen nostamisesta tulisi panna toimeen.
Rehellisyyttään ja avoimmuutta korostaakseen ministeri Anne Berner julkaisi viime syyskuussa Finavian johdannaissotkuun liittyviä tekstiviestejä, mutta tämä ei varsinaisesti parantanut tilannetta lainaan. Tekstiviesteistä nimittäin kävi ilmi, että ne oli lähetetty Soneran liittymästä, mikä viittasi vahvasti yksityispuhelimen käyttöön. Yksityispuhelimen käyttö virka-asioissa on tiukasti kielletty valtioneuvoston omissa turvaohjeissa. Valtionhallinnon – niin kansanedustajien kuin ministereidenkin – virkapuhelimissa on Elisan liittymä.
Kohun paisuessa tapausta ei voinut enää taputella sivuun, vaan syyttäjän oli pakko saada päitä vadille näytettäväksi. Viime kesäkuussa Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto nosti Vantaan kärjäoikeudessa kanteet Finavian entistä varatoimitusjohtajaa Ari Haapasta ja hänen alaisuudessaan johdannaissopimuksia tehnyttä rahoituspäällikkö Kristian Lehtistä vastaan luottamusaseman väärinkäytöstä. Rahoituspäällikkö Lehtisen työsuhde Finaviassa päättyi irtisanomiseen kesäkuussa 2012. Varatoimitusjohtaja Haapanen jäi lokakuussa 2013 sairauslomalle ja edelleen eläkkeelle. Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto vaatii Finavian entiselle varatoimitusjohtajalle ja entiselle rahoituspäällikölle vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeutta. Syytetyt ovat kiistäneet syyllisyytensä rikokseen.
Suunnilleen samaan aikaan saapui myös Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan pankit eivät olleet johtaneet Finaviaa harhaan johdannaissopimuksia solmittaessa, vaikka epäilmeättä ne olivat tienneet kauppojen riskeistä. Finanssivalvonnan mukaan Finavia luokitellaan ammattimaiseksi asiakkaaksi, jolle sijoitustuotteen soveltuvuutta ei tarvitse erikseen selittää. Pankit saivat täten puhtaat paperit.
Finavian hallituksen selvitys mahdollisista korvausvaatimuksista valmistui vasta tämän vuoden lokakuussa. Selvityksen myötä yhtiön nykyinen hallitus päätti yksimielisesti nostaa vahingonkorvauskanteen myös yhtiön entistä toimitusjohtaja Haapasaloa vastaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas totesi tuolloin, että Haapasalo on selkeästi keskiössä, kun etsitään vahingon aiheuttajaa johdannaissotkussa.
Sailaksen mukaan Haapasalo oli delegoinut toimivaltaa alaspäin, mutta ei ollut varmistanut raportointia toiminnasta. Finavian mukaan vahingonkorvauskanteiden nostamiselle vuoden 2011 hallitusta kohtaan ei katsota olevan riittäviä perusteita, koska tuottamuksellisuutta tappioihin olisi erittäin vaikea osoittaa, jos se ei ole saanut toimitusjohtajalta tietoa tai raporttia aiheesta.
– Delegoinnissa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, mutta nyt näin ei ole tapahtunut. Toimitusjohtaja ei ole myöskään raportoinut tästä hallitukselle, mikä olisi aika tavalla ehdotonta, Sailas sanoi STT:lle.
Finavian operatiivisen puolen työntekijät ovat kertoneet ihmetelleensä jo vuosien ajan omistajaohjaajan ja ohjattavan kummallista suhdetta. Työntekijöiden mukaan Finavian johdossa ja liikenne- ja viestintäministeriössä on samoja ihmisiä, joka on aiheuttanut heidän keskuudessaan runsaasti epäilyksiä toimijoiden riippumattomuudesta. Työntekijät ovat sanoneet kokeneensa myös uhkailua epäkohtien esilletuomisesta. Joillekin työntekijöille on seurannut varoituksia ja puhutteluja yhtiön asioiden kommentoinnista medialle. Sen pitäisi olla sanomattakin selvää, kuinka huolestuttavan kuvan tämä antaa valtion omistamien yhtiöiden nykytilasta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Finaviaa koskevan mietinnön olisi pitänyt valmistua jo useaan otteeseen, mutta valiokunta on venyttänyt aikataulua toistuvasti. Puheenjohtaja Eero Heinäluoman (sd) mukaan valiokunta on käsittelyssä loppusuoralla, mutta valmistumisajankohta on yhä epävarma. Heinäluoma ei vahvista, että mietinnön valmistuminen olisi väistämättä siirtymässä helmikuulle. Valiokuntaneuvos Nora Grönholm puolestaan toteaa, että tarkastusvaliokunta käy läpi Finavian hallituksen kokouspöytäkirjoja aiemmilta vuosilta. Valiokunta päätti pyytää asiakirjat viime perjantaina ja käsittelee niitä todennäköisesti tiistaina.
Tällä hetkellä olisi tärkeintä pitää huoli siitä, että tästä asiasta puhutaan ja epäilyksiä pidetään pinnalla. Liikenne- ja viestintäministeri Berner pyrkii tietoisesti vaikenemaan kohun politiikan unholaan, ja samaan aikaan keskusta tekee tarkastusvaliokunnassa parhaansa vesittääkseen Finavia-mietinnön ministeriä koskevan osuuden. Taitaa olla kaikki täsmälleen sitä miltä se näyttääkin, sillä eivät keskustalaiset muuten pyrkisi ohjaamaan keskustelua toisaalle ministerin osallisuudesta jupakkaan yhtiön omistajaohjaajana.
Ei anneta sen tapahtua, eihän?
Ei päästetä ministeriä kuin koiraa veräjästä.