Niin kristityt meitä ruoskivat kuin olisimme roistoja matkalla Golgatalle. Empimisen aika on ohitse, vaikka tämä onkin vasta alkua. Rajapintaa tuskin on vielä edes kosketettu. Kuten moni varmasti kuulikin jo, niin Talvivaara maksaa tällä hetkellä noin 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Ne rahat voidaan leikata jostakin muualta. Koulutuksesta tai päivähoidosta. Pian viedään eläkeläisiltä tekohampaatkin suusta, koska rahathan heiltä jo vietiin. Lapsista puhumattakaan.
Mutta minäkin olen realisti. Ymmärrän hyvin, että jotain tässä oli pakko tehdä, kun edellinen hallitus ei tehnyt yhtään mitään. Siellä he istuivat neljä vuotta, tumput suorina ja kovasti myönnytellen. Joskus on pakko satuttaa, sillä kaikkia ei voi miellyttää. Joku maksaa aina. Mutta minkä ihmeen vuoksi se menee kerta toisensa jälkeen niin, että tavalliset ihmiset joutuvat maksumiehen rooliin, kun yritykset mokaavat?
Suomesta on tullut sosiaalikapitalismin luvattu maa, jossa yritysten ja sijoittajien voitot yksityistetään, mutta tappioista ja kuluista tehdään meidän kaikkien yhteinen menoerä. Ei tämä näin voi enää jatkua.
Talvivaara ei ollut se uusi Nokia, mikä suomalaisille luvattiin.
Eivätkö Juha Sipilä ja hänen iloiset veijarinsa halunneetkin päästä eroon valtionyhtiöistä. Tästä huolimatta valtio päätti ottaa Talvivaaran kontolleen Terrafamen kautta, vaikka sen ei pitänyt olla enää kenellekään epäselvää, että Talvivaara oli susi jo syntyessään. Kun yksikään kaivosalan yksityinen taho ei näe Talvivaarassa toiminnan edellytyksiä, niin ei tässä voi kuin kummastella sitä, että minkä ihmeen vuoksi hallitus päätti pelastaa tuollaisen pohjattoman rahareiän ja ympäristökatastrofin veronmaksajien piikkiin. Tässä ollaan muutenkin kansakuntana kohta mieron tiellä.
Talvivaaran jälkitunnelmissa on nostettu muutamia syytteitä sisäpiiririkoksista ja ympäristörikoksista. Kainuun käräjäoikeus totesi reilu viikko sitten, että Talvivaara-johtajat Pekka Perä, Harri Natunen ja Lassi Lammassaari syyllistyivät rikokseen kaivoksen sotkiessa lähijärviä. Samalla oikeus määräsi Talvivaara Sotkamo -yhtiön palauttamaan rikoshyötynä 3,5 miljoonaa euroa ja maksamaan yhteisösakkoa 300 000 euroa. Julkisessa keskustelussa on jo ehditty kiivailemaan siitä, ovatko nämä summat riittävän korkeita. Eivät ne ole, mutta minkäs teet.
Talvivaaran kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä, entinen toimitusjohtaja Harri Natunen ja entinen talous- ja rahoitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde ovat saaneet syytteet myös arvopaperimarkkinoita koskevista tiedottamisrikoksista. Epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä tiedottamisrikokseen. Oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi salassa pidettäviksi säädettyjä tai määrättäviä kohtia lukuun ottamatta, kun asia on ollut esillä Helsingin käräjäoikeudessa. Jutun käsittelyn pitäisi alkaa lokakuussa 2016.
Tilanne on kaikkea muuta kuin ohitse, vaikka syytteitä kämmäilystä onkin alettu jakelemaan. Suomalaiset maksavat edelleen Talvivaarasta. Huvittavaa kyllä, että Talvivaaran entinen toimitusjohtaja Harri Natunen työskentelee tätä nykyä valtionyhtiö Terrafamen metallientuotannon tuotantojohtajana. Sekin taistelee hieman oikeustajuani vastaan, että kohun seurauksena Yhdysvaltoihin muuttanut Pekka Perä on edelleen miljonääri, ja hän nauttii vieläkin muhkeaa elantoa valtion hoidossa olevan Talvivaaran kautta.
Perän johtaman pörssiyhtiön, Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oy:n, omistukseen sattui nimittäin jäämään kuin ihmeen kaupalla joitakin kaivoksella tarvittavia asioita, kuten esimerkiksi kalkkilaitoslinjasto. Terrafame maksaa linjaston käytöstä satojatuhansia euroja kuukaudessa. Luit aivan oikein, solidaarisuudestaan tunnetut suomalaiset maksavat 26 000 euroa kuukaudessa palkkaa miehelle, joka tämän hirviön loi. Mitä ihmettä tässä maassa oikein tapahtuu?
Ketä tässä oikein pelastetaan?
Tässä muistui väkisinkin mieleeni Talvivaaran Oyj:n orastavat ensiaskeleet, ja keskustalaisen Matti Vanhasen toinen hallitus joka toimi vuosina 2007 - 2010. Talvivaara oli joidenkin arvioiden mukaan varsinaista keskustan sisäpiirijuhlaa, jonka vuoksi hallituksen uusi linjaus ja Terrafame pelastukset eivät tulleet yllätyksenä. Pekka Perän tekemät virheet maksatettiin piensijoittajilla ja ennen kaikkea veronmaksajilla.
Keskustalaiset ministerit olivat Talvivaarassa mukana peruskiven muurauksesta lähtien. Kaivosta lobbasivat niin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki kuin pääministeri Matti Vanhanenkin - koko "kolmen koon kopla". En usko olevani kovinkaan kaukana totuudesta, jos sanon että hallituksen silloiset puheet Talvivaarasta suomalaisten kansallisomaisuutena oovat yksi Suomen historian likaisimmista valheista. Pekka Perä jätti Suomelle erittäin raskaan perinnön, jonka sinä tulet maksamaan veroissasi.
Poliittiset kytkökset olivat Talvivaarassa aina läsnä. Matti Vanhasen hallitus perusti elinkeinoministeriön alaiset ELY-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lähes samaan aikaan Pekka Perän pystyttämän Talvivaaran kaivoksen kanssa, ja pumppasi ne täyteen puolueen miehiä ja naisia. Kainuun ELY-keskuksen johtoon nousi valtioneuvoston valitsema ja pääministeripuolueen siunaama Kari Pääkkönen, joka oli aikaisemmin toiminut Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikön päällikkönä, ja ollut samalla keskeisessä roolissa, kun Talvivaaran kaivoksen perustamisesta päätettiin. Pääkkönen meni suojelemaan omaa lastaan.
Tietysti lopullinen vastuu ELY-keskuksista ja niiden toimista oli elinkeinoministeriöllä, ja sen johdossa hääränneellä Mauri Pekkarisella. Pekkarinen on väistellyt mediassa aktiivisesti luoteja, ja tukahduttanut keskustelua Talvivaarasta. Tyypilliseen tapaansa hän on pekkaroinut kaiken aikaa kotiinpäin, ja vieritellyt vastuuta maamme pahimmasta ympäristökatastrofista kaikille muille paitsi hänelle itselleen. Pekkarisesta saa väkisinkin sellaisen kuvan, että hän olisi tehnyt sitä koko ikänsä. Ja niin hän onkin. Humoristisimmat heitot lienevät ajalta, kun Talvivaara lävähti kunnolla käsiin ja viime hallituksessa ympäristöministerinä toiminut, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi kovaan ääneen edeltäjänsä tekemiä virheitä. Pekkarinen oli tästä luonnollisestikin käärmeissään.
- Ministeri Niinistön kannattaisi edeltäjiensä syyttelyn sijaan keskittyä käsillä olevien ongelmian ratkaisemiseen, Pekkarinen latasi tuolloin lehdistölle.
Samaan sävyyn puhui myös entinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki, joka totesi Ylelle ministeri Niinistön olevan kuin jänis valokeilassa. Lehtomäen mukaan Niinistö ei ole ollut kykeneväinen toimimaan ministerinä, mutta tästä huolimatta edellisen hallituksen ministerien olisi pitänyt toimia. Lehtomäki on todennäköisesti tämän planeetan viimeinen ihminen, jolla on oikeus puhua Talvivaarasta.
Jotkut teistä saattavat vielä muistaa mediassa liikkuneet huhut Talvivaaran sisäpiiripippaloista, joissa ympäristöministerinä toiminutta Kainuun omaa tyttöä, Paula Lehtomäkeä, syytettiin sisäpiirikaupoista ja jääviydestä. Lehtomäen koko perhe - mies, kaksi alaikäistä lasta ja jopa hänen äitimuorinsa - olivat ostaneet huomattavalla summalla Talvivaaran osakkeita alkuvuodesta 2010. Kaupat tapahtuivat vain muutamia viikkoja ennen yhtiön virallista ilmoitusta uraanin talteenotosta.
Jonkin verran niitä osakkeita sitten olikin.
Vaikka ministeri Lehtomäen äidin sijoittamaa summaa ei tuotukaan koskaan julkisuuteen, niin tämän puolisolla, Jyri Sahlstenilla, oli osakkeita noin 270 970 euron arvosta ja heidän alaikäisiltä lapsiltaan niitä löytyi liki 100 000 euron edestä. Finanssivalvonta selvitti Lehtomäen jääviyttä osakekauppojen tapauksessa, mutta yhteyttä ei koskaan löydetty. Paula oli puhdas kuin pulmunen. Hänellä itsellään ei ollut yhtä ainoatakaan Talvivaaran osaketta. Se, että hänen perheensä oli sijoittanut juuri ennen uraanin talteenoton varmistumista, oli silkkaa sattumaa. Mistäpä ympäristöministeri olisi voinut tietää, että tällaista lupaa, joka nostaisi osakkeiden arvon hetkellisesti pilviin, ollaan hakemassa. Toisin kuitenkin kävi.
Tänä päivänä osakkeet ajavat lähinnä vessapaperin roolia mökin ulkohuussissa.