Hallitus on erityisesti keskustan vaatimuksesta hyväksymässä maakuntauudistuksen, jossa kuntien tehtäviä siirtyy uusille vaaleilla valittaville maakuntahallinnoille. Näihin tehtäviin sisältyy muun muassa terveyspalveluiden järjestäminen.
Tämänhetkisen esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa.
Oletettavasti keskustan motivaationa on ollut maaseutualueiden vallan kasvattaminen. Maakuntien keskuskaupungithan ovat usein kokoomus- tai demarivetoisia, ja ympäröivät maalaisalueet taas keskustan johtamia. Kun asiat päätetään koko maakunnan tasolla, keskustan valta kasvaa. Vai kasvaako?
Itse asiassa on käymässä päinvastoin.
Kun maakunnan valtuusto valitaan jatkossa suoralla kansanvaalilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa leijonanosa läpimenijöistä on joensuulaisia, Keski-Suomessa jyväskyläläisiä, Keski-Pohjanmaalla lähinnä kokkolalaisia ja niin edelleen.
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Päijät-Hämeessä 40 lahtelaista ehdokasta sai yli 300 ääntä. Muista Päijät-Hämeen kunnista yhteensä tämän tempun teki 6 ihmistä. Pohjois-Karjalan kuntien suurimmista 30 ääniharavasta 25 oli Joensuulaisia.
Keski-Suomessa tilanne on samankaltainen. Jyväskylässä 30 ehdokasta sai yli 300 ääntä. Muista Keski-Suomen kunnista heitä oli yhteensä 6.
Maakuntavaaleissa äänestysalueena on koko kunta, mutta ei se tätä mittavasti muuta. Eduskuntavaaleissakin on nimittäin nähtävillä että ihmiset äänestävät oman kylän poikaa tai tyttöä. Oletettavasti maakuntavaaleissa käy samoin.
Jatkossa suurimpien kaupunkien edustajat pääsevät päättämään myös ympäröivän maaseudun asiat. Joensuulaiset päättävät miten Liperissä päästään lääkäriin ja tamperelaiset päättävät miten Urjalassa pääsee lääkäriin. Tätäkö keskusta halusi?
Keskusta on ampumassa itseään ja omia äänestäjiään pahasti nilkkaan maakuntauudistuksessa.